tiistai 29. tammikuuta 2013

Merta edemmäs kalaan

Poikaystävän metsästys kannattaa varmaan aloittaa jo tuttujen tyyppien kartoituksella. Ehkä ei tarvitsekaan lähteä merta edemmäs kalaan?

Kalastaja 
Vanha tuttu, johon törmäsin muutama kuukausi sitten yöelämässä. Puitteet ovat hyvät, hän on hauska, hyvässä duunissa, vielä kivannäköinen ja harteikaskin. Kalastaja on kiltti ja aktiivinen kaveri, joka rakastaa liikkua luonnossa eikä jätä vastaamatta tekstareihin tai puheluihin. Hän on pyydellyt minua ulos jo monta kuukautta, mutta jokin on pistänyt vastaan. Viime viikolla peruin treffit jollain surkealla tekosyyllä viime hetkellä. Pelkäänkö ihastuvani oikeasti mukavaan mieheen?

Kaakaokaveri
Moni yhteinen tuttava on tullut sanomaan, että olen juuri tämän kyseisen söpöliinin tyyppiä. Olen haaveillut treffeistä, ja nyt olen päässyt jutteluetäisyydelle kundin kanssa. Hän vaikuttaa todella suloiselta tyypiltä ja puhui, että voisimme tavata vaikka kaakaon merkeissä. Varsinaista treffikutsua ei kuitenkaan ole vielä kuulunut. Hitto, kun olen kärsimätön!

Teinirakkaus
... särki sydämeni uudestaan aikuisiällä. Viime aikoina olemme (valitettavasti) pitäneet jälleen yhteyttä ja haaveilen salaa yhteisestä tulevaisuudesta. Hän ei ole antanut kovin paljoa toivoa, sillä asuu avoliitossa. Jostain syystä en kuitenkaan usko, että suhde on onnellinen. Naisen intuitio, tiedättehän. Teinirakkaus on myös edellinen ns. poikaystäväni, seurustelimme lyhyen aikaa muutama vuosi sitten.

Sydämen valittu
Pum pum pum. Kun tapaamme, niin sydän jättää aina välistä yhden lyönnin. Halatessamme nuuhkin hänen niskaansa ja toivon, että voisin pitää kiinni vaikka sekunninkin pidempään. Olemme tunteneet jo vuosikaudet ja tapaamme olosuhteiden pakosta usein. Välillämme on aina ollut sähköä, joka eräänä humalanhuuruisena iltana johti yhteiseen yöhön. Sydämen valittu on se, joka saa sukat pyörimään jaloissani - mutta on valitettavasti naimisissa. Asiaa ei helpota se, että vaimo on todellinen hirviö. Minä olisin niin paljon parempi!

Näitä lueskellessa on pakko todeta, että ei hyvin mene. Minun täytyy laajentaa elämänpiiriä ja tutustua uusiin ihmisiin! Miksi se on niin vaikeaa? Ehkä siksi, että vastaan on tullut paljon pettymyksiä. Monta kertaa uuteen mieheen tutustuessa homma on kariutunut juuri silloin, kun on jo ehtinyt ihastua ja heittäytyä. Eikä aina jaksaisi aloittaa alusta!

Miten pystyisi antamaan itsestään ihanalle tyypille alussa 70 prosenttia sen sijaan, että olen heti sata lasissa? Siinäpä pulma, johon etsin vastausta.


Okei. Lähden merta edemmäs kalaan. Tai ehkä tsekkaan Kalastajan ensin, vai mitä olette mieltä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti