Olen jo useamman kerran käynyt treffeillä armeijan leivissä olevan, yltiöseksikkään Herra Kapteenin kanssa.
Ensitapaamisellamme olin sitä mieltä, että hän on tulevien lasteni isä. Välillämme on ekoista treffeistä asti ollut todellista kiihkoa ja kiimaa emmekä pysty pitämään näppejä erossa toisistamme.
Silti minua mietityttää.
Voiko intohimoa olla liikaa? Jos välillämme on liian suuri fyysinen vetovoima niin unohtuuko henkinen puoli kokonaan? Olemme todellakin samalla aaltopituudella ja juttu luistaa, mutta tuleeko suhteestamme vahvan eroottisen latauksen vuoksi väkisinkin seksisuhde? Ja miten Herra Kapteeni minut näkee - pelkkänä petikumppanina vai potentiaalinen vaimokandidaattina?
Onko hänellä tarpeeksi aikaa minulle? Kiireisen ja epäsäännöllisen työn lisäksi Herra Kapteenilla on lapsi, jonka kanssa hän viettää lähes kaiken vapaa-aikansa. Lapsi ei häiritse minua lainkaan - eikä periaatteessa intohimoinen suhtautuminen työhönkään. Mutta koska me ehdimme tavata? Treffiemme välillä on helposti ollut pari viikkoa taukoa, eikä kärsivällisyys ole suurin hyveeni. Ja jaksanko odottaa, kun tutustuminen on niin hidasta...
Onko hän tarpeeksi aloitteellinen? Herra Kapteeni on sitä miestyyppiä, joka ei esimerkiksi tapaamisten välillä turhaan tekstaile ja soittaa vain kun on asiaa. Jos tiedätte mitä tarkoitan. NIIN ÄRSYTTÄVÄÄ! Ja minähän olen koko ajan kännykkä kädessä. Yhteydenottojen odottaminen on suoraan sanottuna kiduttavaa...
Kohtalotovereita, anyone?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti